vapaalaa tiivistetään, valitettavasti
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 20. marraskuuta 2017 virkamiesten esityksen Vapaalan tiivistämisestä. Omakotiyhdistyksen kannattama maltillisempi malli hävisi äänestyksen.
Varoitus, tämä blogi sisältää poliittisia kommentteja,
eikä sen kirjoittaja osaa olla sataprosenttisen objektiivinen.
Vapaalan omakotiyhdistyksen ajamaa mallia ehdotti lautakunnassa Kokoomus yhdessä RKP:n kanssa.
Valitettavasti kaikkien muiden puolueiden lautakuntajäsenet kannattivat virkamiesten esitystä. Niinpä virkamiesesitys voitti.
Alueen asukkaiden kantaa ei siis kuunneltu. Se on valitettavaa, kaupunki on asukkaita varten eikä päinvastoin.
Talojen ja liikenteen määrä voi nyt tuplaantua
Päätös tarkoittaa sitä, että Vapaalasta voidaan ajanmittaan rakentaa tuplasti nykyistä tiiviimpi alue. Päätös ei pakota tekemään niin. Jokainen tontinomistaja päättää itse, mitä tekee. Mutta se helpottaa tällaista kehitystä.
Virkamiesesityksen mukaan tonttien tehokkuusluku nostetaan nykyisestä 0,20:sta arvoon 0,25. Omakotiyhdistys esitti maltillisempaa tiivistämistä eli nostoa arvoon 0,22.
Mitä nämä luvut tarkoittavat? Kysyin edellisessä kokouksessa virkamiehiltä, miten paljon lisärakentamista heidän ajamansa tehokkuusluku 0,25 sallisi.
Minulle vastattiin, että käytännössä jokaiselle tontille voidaan rakentaa yksi talo lisää! Minusta se on paljon. Olisiko Vapaala sellaisen jälkeen enää puutarhamainen omakotialue, josta Vantaa nykyisin on ylpeä?
Omakotiyhdistyksen kirjelmä
Tuossa kokouksessa (2.10) Kokoomus pyysi asian pöydälle, jotta omakotiyhdistyksellä olisi aikaa olla yhteydessä lautakunnan jäseniin.
Yhdistys lähettikin kaikille jäsenille kirjelmän, jossa se esitti maltillisempaa tiivistämistä. Siinä luki muun muassa seuraavaa:
”Yhdistys esittää, että tämän huomioiden erillistalojen tonttitehokkuutta nostetaan, niin että se olisi e = 0,22.” Tonttikoon pienentyessä peittoarvo on kuitenkin edelleen määritettävä ja suosittava 2-kerroksisia rakennuksia. Suunnitteluperiaatteet huomioiden voidaan tällöin alueen väljyyttä ja vehreyttä säilyttää esitettyä paremmin.”
”Esittelytekstissä tosin edelleenkin korostetaan alueen vehreyttä, mutta sen säilyttäminen jää huomiotta; ainoastaan lisärakennusoikeuksien saaminen pienillekin tonteille tuntuu olevan tavoitteena.”
”Vapaala ja monet muut Vantaan pientaloalueet ovat kauempana raideyhteyksistä, mutta niille hakeutuvat asukkaat arvostavat rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Nämä ominaisuudet tuovat pientaloalueille arvostusta ja hyvän maineen, kaupungille taas hyvätuloisia, pitkäaikaisia asukkaita. Omakotiyhdistyksen mielestä nämä näkökohdat kannattaa huomioida myös Vapaalan täydennysrakentamisesta päätettäessä.”
Kaikki muut puolueet olivat
eri mieltä kuin omakotiyhdistys
Lautakunnan enemmistö oli toista mieltä. 0,25 tuli päätökseksi. Aiemmin tontinomistajan piti hakea poikkeuslupaa, jos halusi rakentaa näin paljon. Käsitykseni mukaan sen saaminen ei ollut erityisen vaikeaa. Nyt poikkeuksesta tehdään siis normi.
Siihen lautakunnassa ei saatu varmaa vastausta, miten tämä jatkossa vaikuttaa kiinteistöveroon. Kiinteistöverohan perustuu tontilla olevien rakennusten lisäksi myös tontin rakennusoikeuteen. Kun rakennusoikeus kasvaa, kasvaako pitkällä tähtäimellä myös kiinteistövero?
Siihen ei ihan varmaa vastausta saatu.
Kannatan monimuotoisuutta
Vaikka tämä blogi kertoo Vapaalasta, itse asia on laajempi. Kyse on siitä, pitääkö perinteisiä omakotialueita tiivistää vai päinvastoin arvostaa niiden omaleimaisuutta. Ja kyse on siitä, minkä verran painoa alueen asukkaiden mielipiteille tulee antaa.
Virkamiehillä ja heidän esityksensä hyväksyneillä päättäjillä on varmastikin hyviä perusteita sille, että alueiden tiivistämistä pitää edistää ja tehdä se nykyistä helpommaksi. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin asiasta eri mieltä, koska toivon, että meillä Vantaalla on tulevaisuudessakin erilaisia alueita. Kannatan monimuotoisuutta.
En ole arkkitehti, mutta viime vaalikaudella ympäristölautakunnan puheenjohtajana ja rakennuslupajaoston varapuheenjohtajana pyrin parhaani mukaan oppimaan asiantuntijoilta. Heidän mukaansa säädökset ja normit eivät pelkästään mahdollista, vaan ne myös ohjaavat kehitystä.
Jokaisen päättäjän pitää miettiä, mihin suuntaan he tahtovat omaa kaupunkiaan kehittää. Minä tahdon kehittää Vantaata monimuotoisuutta edistäen, sen asukkaiden yksilöllisyyttä kunnioittaen ja erilaisia vaihtoehtoja tarjoten. Vantaa on iso paikka - täällä on tilaa sekä urbaanien keskustojen sykettä hakeville että vehreää luontoa arvostaville ihmisille.
Voimme mieluusti rakentaa myös uusia tiiviitä moderneja omakotialueita, niille, jotka sellaisia tahtovat. Miksi kuitenkaan kaikista pitäisi tehdä sellaisia? Vantaan vahvuus on se, että meillä on tilaa ja myös perinteisiä omakotialueita, joissa luonto on merkittävässä roolissa.
Aika näyttää, mitä tämä vaikuttaa
Valittu linja mahdollistaa sen, että Vapaalan talomäärä ja samalla sen katujen liikenne tuplataan. Se ei kuitenkaan pakota tekemään sitä. Asia on asukkaiden omassa - tai ainakin heidän naapureittensa - kädessä.
Jos jokin muuttuu, se tapahtuu myös varsin hitaasti.
Päätös kertoo kuitenkin kaupungin tahdon suunnan alueiden kehittämisessä. Sekä sen, missä määrin alueen asukasjärjestön kanta painaa tällaisissa ratkaisuissa.
Lauri Kaira 21.11.2017
_______________________________________________
FAKTATIETOA VAPAALAN PÄÄTÖSMUISTIOSTA
Päätösmuistion mukaan Vapaalassa on noin 600 kaavayksikköä, joista noin 1/3:lla on jo valmiiksi rakennusoikeutta riittävästi talon rakentamiseen ja 2/3:lla ei . Muistion mukaan esitys tuo riittävästi rakennusoikeutta, jotta näillekin pystyy oman talon laajennuksen sijaan rakentamaan uuden talon.
Tarkka sitaatti päätösmuistiosta:
" ... suurimmalla osalla kaavayksiköistä (386 kpl) on jäljellä 50 k-m2 tai vähemmän rakennusoikeutta. Jos rakennusoikeutta on jäljellä vähemmän kuin 50 k-m2, tontille ei todennäköisesti saa rakennettua erillistä rakennusta. Jo kohtuullisella rakentamistehokkuuden korottamisella (esim. + 0,05), voidaan monille näistä tonteista kuitenkin saada tarpeeksi rakennusoikeutta pienehkölle omakotitalolle."
Tämän mukaan tehty 0,05 lisäys (0,20 -> 0,25) olisi tällä tavalla ratkaiseva kahdelle kolmasosalle Vapaalan tonteista.
Varoitus, tämä blogi sisältää poliittisia kommentteja,
eikä sen kirjoittaja osaa olla sataprosenttisen objektiivinen.
Vapaalan omakotiyhdistyksen ajamaa mallia ehdotti lautakunnassa Kokoomus yhdessä RKP:n kanssa.
Valitettavasti kaikkien muiden puolueiden lautakuntajäsenet kannattivat virkamiesten esitystä. Niinpä virkamiesesitys voitti.
Alueen asukkaiden kantaa ei siis kuunneltu. Se on valitettavaa, kaupunki on asukkaita varten eikä päinvastoin.
Talojen ja liikenteen määrä voi nyt tuplaantua
Päätös tarkoittaa sitä, että Vapaalasta voidaan ajanmittaan rakentaa tuplasti nykyistä tiiviimpi alue. Päätös ei pakota tekemään niin. Jokainen tontinomistaja päättää itse, mitä tekee. Mutta se helpottaa tällaista kehitystä.
Virkamiesesityksen mukaan tonttien tehokkuusluku nostetaan nykyisestä 0,20:sta arvoon 0,25. Omakotiyhdistys esitti maltillisempaa tiivistämistä eli nostoa arvoon 0,22.
Mitä nämä luvut tarkoittavat? Kysyin edellisessä kokouksessa virkamiehiltä, miten paljon lisärakentamista heidän ajamansa tehokkuusluku 0,25 sallisi.
Minulle vastattiin, että käytännössä jokaiselle tontille voidaan rakentaa yksi talo lisää! Minusta se on paljon. Olisiko Vapaala sellaisen jälkeen enää puutarhamainen omakotialue, josta Vantaa nykyisin on ylpeä?
Omakotiyhdistyksen kirjelmä
Tuossa kokouksessa (2.10) Kokoomus pyysi asian pöydälle, jotta omakotiyhdistyksellä olisi aikaa olla yhteydessä lautakunnan jäseniin.
Yhdistys lähettikin kaikille jäsenille kirjelmän, jossa se esitti maltillisempaa tiivistämistä. Siinä luki muun muassa seuraavaa:
”Yhdistys esittää, että tämän huomioiden erillistalojen tonttitehokkuutta nostetaan, niin että se olisi e = 0,22.” Tonttikoon pienentyessä peittoarvo on kuitenkin edelleen määritettävä ja suosittava 2-kerroksisia rakennuksia. Suunnitteluperiaatteet huomioiden voidaan tällöin alueen väljyyttä ja vehreyttä säilyttää esitettyä paremmin.”
”Esittelytekstissä tosin edelleenkin korostetaan alueen vehreyttä, mutta sen säilyttäminen jää huomiotta; ainoastaan lisärakennusoikeuksien saaminen pienillekin tonteille tuntuu olevan tavoitteena.”
”Vapaala ja monet muut Vantaan pientaloalueet ovat kauempana raideyhteyksistä, mutta niille hakeutuvat asukkaat arvostavat rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Nämä ominaisuudet tuovat pientaloalueille arvostusta ja hyvän maineen, kaupungille taas hyvätuloisia, pitkäaikaisia asukkaita. Omakotiyhdistyksen mielestä nämä näkökohdat kannattaa huomioida myös Vapaalan täydennysrakentamisesta päätettäessä.”
Kaikki muut puolueet olivat
eri mieltä kuin omakotiyhdistys
Lautakunnan enemmistö oli toista mieltä. 0,25 tuli päätökseksi. Aiemmin tontinomistajan piti hakea poikkeuslupaa, jos halusi rakentaa näin paljon. Käsitykseni mukaan sen saaminen ei ollut erityisen vaikeaa. Nyt poikkeuksesta tehdään siis normi.
Siihen lautakunnassa ei saatu varmaa vastausta, miten tämä jatkossa vaikuttaa kiinteistöveroon. Kiinteistöverohan perustuu tontilla olevien rakennusten lisäksi myös tontin rakennusoikeuteen. Kun rakennusoikeus kasvaa, kasvaako pitkällä tähtäimellä myös kiinteistövero?
Siihen ei ihan varmaa vastausta saatu.
Kannatan monimuotoisuutta
Vaikka tämä blogi kertoo Vapaalasta, itse asia on laajempi. Kyse on siitä, pitääkö perinteisiä omakotialueita tiivistää vai päinvastoin arvostaa niiden omaleimaisuutta. Ja kyse on siitä, minkä verran painoa alueen asukkaiden mielipiteille tulee antaa.
Virkamiehillä ja heidän esityksensä hyväksyneillä päättäjillä on varmastikin hyviä perusteita sille, että alueiden tiivistämistä pitää edistää ja tehdä se nykyistä helpommaksi. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin asiasta eri mieltä, koska toivon, että meillä Vantaalla on tulevaisuudessakin erilaisia alueita. Kannatan monimuotoisuutta.
En ole arkkitehti, mutta viime vaalikaudella ympäristölautakunnan puheenjohtajana ja rakennuslupajaoston varapuheenjohtajana pyrin parhaani mukaan oppimaan asiantuntijoilta. Heidän mukaansa säädökset ja normit eivät pelkästään mahdollista, vaan ne myös ohjaavat kehitystä.
Jokaisen päättäjän pitää miettiä, mihin suuntaan he tahtovat omaa kaupunkiaan kehittää. Minä tahdon kehittää Vantaata monimuotoisuutta edistäen, sen asukkaiden yksilöllisyyttä kunnioittaen ja erilaisia vaihtoehtoja tarjoten. Vantaa on iso paikka - täällä on tilaa sekä urbaanien keskustojen sykettä hakeville että vehreää luontoa arvostaville ihmisille.
Voimme mieluusti rakentaa myös uusia tiiviitä moderneja omakotialueita, niille, jotka sellaisia tahtovat. Miksi kuitenkaan kaikista pitäisi tehdä sellaisia? Vantaan vahvuus on se, että meillä on tilaa ja myös perinteisiä omakotialueita, joissa luonto on merkittävässä roolissa.
Aika näyttää, mitä tämä vaikuttaa
Valittu linja mahdollistaa sen, että Vapaalan talomäärä ja samalla sen katujen liikenne tuplataan. Se ei kuitenkaan pakota tekemään sitä. Asia on asukkaiden omassa - tai ainakin heidän naapureittensa - kädessä.
Jos jokin muuttuu, se tapahtuu myös varsin hitaasti.
Päätös kertoo kuitenkin kaupungin tahdon suunnan alueiden kehittämisessä. Sekä sen, missä määrin alueen asukasjärjestön kanta painaa tällaisissa ratkaisuissa.
Lauri Kaira 21.11.2017
_______________________________________________
FAKTATIETOA VAPAALAN PÄÄTÖSMUISTIOSTA
Päätösmuistion mukaan Vapaalassa on noin 600 kaavayksikköä, joista noin 1/3:lla on jo valmiiksi rakennusoikeutta riittävästi talon rakentamiseen ja 2/3:lla ei . Muistion mukaan esitys tuo riittävästi rakennusoikeutta, jotta näillekin pystyy oman talon laajennuksen sijaan rakentamaan uuden talon.
Tarkka sitaatti päätösmuistiosta:
" ... suurimmalla osalla kaavayksiköistä (386 kpl) on jäljellä 50 k-m2 tai vähemmän rakennusoikeutta. Jos rakennusoikeutta on jäljellä vähemmän kuin 50 k-m2, tontille ei todennäköisesti saa rakennettua erillistä rakennusta. Jo kohtuullisella rakentamistehokkuuden korottamisella (esim. + 0,05), voidaan monille näistä tonteista kuitenkin saada tarpeeksi rakennusoikeutta pienehkölle omakotitalolle."
Tämän mukaan tehty 0,05 lisäys (0,20 -> 0,25) olisi tällä tavalla ratkaiseva kahdelle kolmasosalle Vapaalan tonteista.
