mihin sinun
​veroeurosi  menee?

Vantaan  budjetti on noin puolentoista miljardin suuruinen.  Se on käsittämättömän suuruinen suma rahaa. Usein kysytään, mihin kunta rahansa oikein käyttää.   Mihin meidän maksamamme verot kuluvat?

Vastaus on että kouluihin, päiväkoteihin ja kirjastoihin, terveyskeskuksiin, sairaalahoitoon ja sosiaaliturvaan, vanhusten hoitoon ja lastensuojeluun, katujen rakentamiseen ja kunnossapitoon, nuorisotiloihin, uimahalleihin, urheilukenttiin, leikkikenttiin sekä erilaisiin infra-palveluihin kuten joukkoliikenteeseen. 

Tein Vantaan  2016 budjetista mahdollisimman yksinkertaisen esityksen siitä, mistä Vantaa saa vuosittaiset tulonsa ja miten vuotuiset menot jakautuvat.  Koska tämä ei yhdessä hirveästi muutu - paitsi sitten jos Sote toteutuu - tämä räkninki on varsin validi  yhä.

Mistä raha tulee

Millä tämä kaikki rahoitetaan? Kuntamme tulot voi jakaa kolmeen pääryhmään:
1) Vantaa saa noin 950 miljoonaa euroa verotuloja  ja
2) noin 180 miljoonaa valtionosuuksia lakisääteisiin menoihin (lähinnä sivistystoimeen ja soteen)
3) sekä lisäksi noin 400 miljoonaa  niinsanottuja toimintatuloja.  mm. palvelumaksut, maanmyyntitulot, vuokrat 

Mihin raha menee

Miten kunta siten käyttää rahansa? Vantaan menoista valtaosa kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sivistystoimeen.  Soteen kuluu  663 miljoonaa ja  sivistystoimeen (mm. koulut, kirjastot, kulttuuri, nuorisotyö, vapaa-ajantoimi) menee 445 miljoonaa. Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala käyttää 198 miljoonaa, konserni- ja asukaspalvelut 75 miljoonaa. Yleishallinto ja kaupunginjohtajan toimiala yhteensä  47 miljoonaa.

Kun nämä muutetaan prosenteiksi, nähdään miten Vantaan käyttämä veroeuro menojen puolella jakaantui 2016.  Yhdestä menoeurosta menee keskimäärin:
​
47 senttiä sosiaali- ja terveyspalveluihin, 
 31 senttiä sivistystoimeen (koulut, kirjastot, nuorisotyö, vapaa-ajantoimi )
 14 senttiä maankäytön, rakentamisen ja ympäristösektorin kuluihin
 5 senttiä konserni- ja asukaspalveluihin sekä 
 3 senttiä yleiseen hallintoon, sisältäen myös kaupunginjohtajan sektorin

Paljonko palkkoihin, paljonko hankintoihin

Edelläkuvatut rahat voidaan jakaa myös toisella tavalla, eli palkkoihin, ostopalveluihin ja niin edelleen.  Suurimmat menoerät ovat palkat ja ostopalvelut. Kunnan henkilöstömenot ovat (2016)  noin 504 miljoonaa  euroa ja  se ostaa palveluja noin 647 miljoonalla eurolla. Lisäksi se maksaa vuokria, hankki materiaaleja sekä  jakaa monenlaisia tukia. 

Jos tämä halutaan kiteyttää samanlaiseksi "miten yksi euro keskimäärin käytetään", tulee seuraavanlainen listaus.  Kunnan  käyttämästä eurosta menee keskimäärin:
- 43 senttiä palvelujen ostoon  (osin ulkopuolisilta ja osin kunnan omilta liikelaitoksilta)  
- 34 senttiä omien työntekijöiden palkkakuluihin 
 - 11 senttiä vuokra yms.  kuluihin 
 - 9 senttiä toiminta-avustuksiin, toimeentulotukeen  yms. avustuksiin  sekä  
- 3 senttiä materiaalin ostoihin.  

1 €         Mihin   yksi  euro  menee 

 1 €     mihin   yksi euro menee

MIHIN SEKTOREIHIN. 47 senttiä sosiaali- ja terveyspalveluihin,  31 senttiä sivistystoimeen (koulut, kirjastot, nuorisotyö, vapaa-ajantoimi ),  14 senttiä maankäytön, rakentamisen ja ympäristösektorin kuluihin,  5 senttiä konserni- ja asukaspalveluihin  ja  3 senttiä yleiseen hallintoon.
MIHIN KÄYTTÖÖN. 43 senttiä menee palvelujen ostoon, 34 senttiä omien työntekijöiden palkkoihin, 11 senttiä vuokra yms. kuluihin, 9 senttiä toiminta-avustuksiin ja toimeentulotukeen ja 3 senttiä materiaalien ostoon.