yleiskaavaesityksen vaikutus pähkiksessä
Yllä vuorottelee alueemme kartta sekä voimassa oleva vaalea-sävyinen yleiskaava (vuodelta 2007) ja tummempisävyinen esitys uudeksi yleiskaavaksi (kaksi kuvaa, toisessa pelkän yleiskaavan värikentät ja toisessa näkyy karttaa himmeästi taustalla).
Pähkinärinteen Facebook-ryhmässä esitettiin pyyntö, että yleiskaavatoimikunnan puheenjohtajan roolissa kiteyttäisin, mitä muutoksia yleiskaava tuo omalle Pähkinärinteen alueelle. Tässä vastaus pähkinänkuoressa:
Aluksi neljä perusasiaa
1. Yleisellä tasolla. Yleiskaava liikkuu hyvin yleisellä tasolla. Se ohjaa Vantaan kehittämistä vuoteen 2050 saakka. Siinä maalataan isolla pensselillä.
Se luo raamit. Yksityiskohtien päättäminen jää asemakaavan tekijöille ja tulevien vuosikymmenien kaupunginvaltuutetuille.
2. Kaikkea ei merkitä. Yleinen taso tarkoittaa myös sitä, että kaikkia asioita ei merkitä näkyviin. Yleiskaava ei ole yhtä tarkka kuin asemakaava. Esimerkiksi, pienempiä viheralueita ja puistoja ei merkitä yleiskaavaan. Niistä säädetään yleiskaavan teksteissä vain toteamalla, että niitä pitää olla tietyn tyyppisillä alueilla "riittävästi". Tällainen "riittävästi"- määräys on esimerkiksi ruskeilla A- ja AP-alueilla.
3. Värit ja selittävä teksti. Yleiskaava operoi väreillä ja karttamerkinnöillä. Kartan eri värikentät kertovat, millaisia toimintoja minnekin saa sijoittaa. Ruskeat A-alueet ovat asuinalueita, AP-alueet pientalovaltaisia asuinalueita, siniset SL-alueet luonnonsuojelualueita, oranssit KM-alueet suurten kauppojen alueita, vihreät VL- ja VR-alueet viher- ja virkistysalueita jne. Värien merkitys kerrotaan ”Yleiskaavan merkinnät ja määräykset”-tekstissä. (HUOM: sekä luokkia että määräystekstejä on muutettu, esim. asuinalueluokkia on nyt vähemmän).
4. Liikkumavaraa. Yleiskaavan määräykset ovat isoissa asioissa sitovia. Esimerkiksi, pientaloalueelle ei saa sijoittaa teollisuuslaitosta. Yksityiskohdissa ne sen sijaan antavat tuleville päätöksentekijöille paljonkin liikkumavaraa.
Yksi esimerkki tästä liikkumavarasta on se, että nykyinen voimassaoleva yleiskaava määrää, että pientaloalueelle tulee "rakentaa ensisijaisesti pientaloja”. Siis ensisijaisesti. Muunkinlaisia taloja saa joukkoon rakentaa, jos valtuusto niin päättää. Sama joustava linja säilyy uudessakin esityksessä.
Ja sitten katse Pähkinärinteeseen
Miten yleiskaava siis kohtelee Pähkinärinteen aluetta? Muuttuuko mikään voimassaolevaan, vuonna 2007 tehtyyn yleiskaavaan verrattuna?
Koska alue on aika valmiiksi rakennettu, erot ovat verrattain vähäisiä:
- Oheisia kaavakarttoja vertailemalla näkee, että asuin- ja viheralueiden rajat säilyvät likimain entisellään.
- Tarkkaavainen huomaa, että Pähkinärinteen kahden ostarin kohdalla ei enää ole punaista C-palloa. Siitä ei kannata huolestua, tästä merkinnästä on luovuttu kaikkialla. Lähikaupat mainitaan yleisesti kaavamääräys-teksteissä.
- Koska asuinalueet yhtenäistetään A-alueiksi, kaikki Pähkinärinteen asuinalueet ovat jatkossa A-aluetta. Se sallii niin kerrostalot, rivitalot kuin pientalot. Pientalovaltaista AP-aluetta on Hämeenkylässä, Hämevaarassa ja Linnaisissa.
- Kuten alussa kerroin, kaikkia viheralueita ei merkitä yleiskaavaan, vaan niitä on mm. asuinalueiden sisällä. (Esimerkiksi Hämevaaran Vannepuisto, Viittapuisto ja Koivuvaaran puisto sekä osa Pähkinärinteen Lammaspuistoa eivät ole näkyneet yleiskaavassa tähänkään asti). Kun karttaa katsoo tarkasti, näkee, että yleiskaavaehdotus siirtäisi aiempaa suuremman osan Lammaspuistosta A-alueen sisälle: A-alueen raja suoristettaisiin koulun urheilukentän reunaa pitkin Ratagolfilta Vihdintielle saakka. Tämä ei ole herättänyt kritiikkiä, koska merkintätavat tunnetaan. Tuon sen nytkuitenkin esille, koska Pähkinärinteen edunvalvojien kannattaa kiinnittää siihen huomiota.
- Liitteenä oleva karttaa katsoessa näkee myös sen, että yleiskaava ei välttämättä johda rakentamiseen tai asemakaavan tekoon. Lammaslammen länsipuolen viljelypalstat ovat vanhassa yleiskaavassa merkitty pientaloalueeksi (ruskea AP). Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut, eikä alueella ole edes asemakaavaa. Uusi yleiskaava ei muuta tilannetta suuntaan tai toiseen. Siihen kuitenkin laitetaan informatiivinen oranssi neliö kertomaan, että alueella on viljelyspalstoja.
- Vaikka se ei näy tässä kartassa, yleiskaava tekee Lammaslammesta ja siihen liittyvistä Lammasojasta ja Furumossan ojasta luo-alueen, joka antaa niiden luontoarvoille suojaa rajoituksillaan.
- Vihdintien reuna on nykyisessä yleiskaavassa molemmin puolin työpaikka-aluetta. Uudessa esityksessä se muutetaan Koivuvaarankujasta alkaen ruskeaksi A-asuinalueeksi tai raidalliseksi A/TP-hybridialueeksi.
- Esityksessä rajatorpantien kohdalle on laitettu raidoitus. Se merkintä tarkoittaa "katukuvan kehitysaluetta". Kaavaselosteen mukaan tällaisilla katuosuuksilla ”tuetaan jalankulun, pyöräilyn ja julkisen liikenteen houkuttelevuutta kehittämällä katutilojen yleisilmettä ja luomalla mahdollisuudet ihmisten monipuoliselle liikkumiselle.”
Mitä yleiskaavaesitys vaikuttaa liikenteeseen?
Yleiskaavassa ei määritellä bussilinjoja, se on HSL:n juttu. Isoja linjanvetoja vuoteen 2050 asti siinä kuitenkin suunnitellaan. Tässä lyhyesti niistäkin:
- Suurin asia tietysti on varautuminen ratikan jatkeeseen Vihdintien ja Rajatorpantien liittymästä kohti Leppävaaraa. Sen aikataulusta ei ole tietoa, mutta luonnollisesti se edellyttää ensin sitä, että Vihdintietä kulkee ratikka.
- Merkittävin uusi juttu on Luhtitien jatke Raappavuorentielle. Katu parantaa Pähkinärinteen ja Myyrmäen keskustan yhteyttä.
- Vihdintien ja Rajatorpantien liittymään suunnitellaan vaihtopaikkaa runkoyhteyksien ja Vihdintien bussiliikenteen välillä. Nähtäväksi jää, millainen vaihtopisteestä tulee.
- Virkamiestemme mukaan merkittävin muutos Myyrmäen suuralueen tie- ja katuverkossa on Kehä II:n varauksen poistuminen yleiskaavasta. Sen tilalle on merkitty liikenneyhteytenä jatke Kuninkaantammen eritasoliittymästä Vanhalle Kaarelan tielle.
Lopuksi
Tässä siis lyhyt versio. Ellei koronaa olisi, esittelisin tätä mielelläni myös face-to-face. Toivon mukaan tässä on perustietoa Pähkinärinteessä asuville, jotka pohtivat mistä kannattaa lähettää kysymyksiä, toiveita ja muistutuksia.
Ohjeet kysymyksille ja palautteen antamiselle
Lauri Kaira
PS. Vanhan ja tulevan yleiskaavan vertailua vaikeuttaa se, että sekä luokkia että määräyksiä on muutettu. Esimerkki: Vanhassa kaavassa asuinalue-luokkia on enemmän (A1, A2, A3 jne). Uudessa niiden määrä väheni, kun tehtiin yleinen asuinalue-luokka A , jonne saa sijoittaa kaikenlaista asumista.