Yleiskaava suojaa pientaloalueita entistä paremmin
|
|
Avaa kuva klikkaamalla. Vasemman puoleinen ( kaupungin kotisivulta) tiivistää yleiskaavan ja asemakaavan erot. Toinen taas näyttää, miten uusi yleiskaavateksti poikkeaa vanhasta.
Maanantaina 25.1. kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan yleiskaavan. Yleiskaava on strateginen suunnitelma kaupungin kehittämiseksi vuoteen 2050 asti. Helsingin Sanomat (24.1) kutsui sitä tämän valtuustokauden tärkeimmäksi päätökseksi.
Koska yleiskaava liikkuu strategisella tasolla, se on vain kaavoitusta, kaupunkisuunnittelua ja viranomaistoimintaa ohjaava kaava (MRL 25 §). Oheinen kuva Vantaan sivulta kuvaa sen ja asemakaavan eron. Yleiskaava kertoo, minne tulee asuntoja ja minne työpaikkoja – asemakaavassa säädetään näistä tarkemmin.
Yleiskaava pitää ottaa huomioon, kun tehdään uutta asemakaavaa – mutta se ei lain mukaan kumoa olemassa olevaa asemakaavaa. Jos pientaloalueen asemakaava siis sallii luhtitalot, uusi yleiskaava ei sitä suoraan pysty muuttamaan eikä lain mukaan määrää korjaamaan asemakaavaa. Yleiskaava voi tukea ja edistää tällaista muutosta, mutta enempään se ei pysty.
Tämä on tärkeä muistaa. Yleiskaavaa noudatetaan siellä, missä ei ole vielä asemakaavaa. Siellä missä on asemakaava, noudatetaan asemakaavaa. Omakotiasukkaan kannalta tärkeät käytännön ratkaisut tehdään asemakaavassa, tonttien tehokkuusluvuilla, rakennusluvilla sekä virkamiesten päättämillä poikkeusluvilla.
Entistä parempaa suojaa
Yleiskaava voi kuitenkin ohjata suojaamaan pientaloalueita. Tai se voi ohjata niitä muuttumaan seka-alueiksi. Tai se voi olla neutraali tämän suhteen, eli jättää asian täysin tulevien asemakaavojen tekijöille.
Uusi yleiskaava eroaa tässä suhteessa vanhasta paljon. Uusi yleiskaava suojaa ja ohjaa suojaamaan pientaloalueita paremmin kuin vanha.
Kuten Vantaan Sanomat uutisoi, Vantaan pientaloalueille on voinut aiemmin rakentaa naapurit yllättäen jopa luhtitaloja. Tätä en pidä hyväksyttävänä.
Miten yleiskaava suojaa ?
Vanhassa yleiskaavassa on juristin silmin kaksi puutetta.
Ensinnäkään, se ei antanut mitään suojaa sellaiselle pientaloalueelle, joka sijaitsi muualla kuin kaavaan erityisesti määritellyllä pientaloalueella ( alueet A3 ja A4).
Toiseksi, se suojasi niitäkin melko heikosti. Se sääti niiden asuinrakennuksista vain tämän: ”Alueelle rakentaa ensisijaisesti pientaloja” (ks kuva ylä). Kunhan alue säilyi ”ensisijaisesti” pientalovaltaisena, sinne sai tehdä muitakin asuinrakennuksia, joiden tyyppiä tai kerrosmäärää se ei rajoittanut mitenkään.
Muualla sijaitsevista pientaloalueista ei sanottu edes tätä. Kun viranomaisetkaan eivät ole olleet valppaina, Vantaalla on ollut luhtitalon kokoinen porsaanreikä.
Uusi suojalauseke hyvin laajalle alueelle
Kuten Vantaan Sanomat (4.1.) kertoi, uusi yleiskaava sisältää erityisen suojalausekkeen pientaloalueille. Se suojaa niitä siitä riippumatta, sijaitsevatko ne pientalovaltaisilla AP-alueilla tai niin sanotun monipuolisen asumisen alueilla (A). Kaavamääräys tehtiin molempiin.
Tämä yleiskaavamääräys sanoo muun muassa näin: ”Olemassa olevan pientaloalueen uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee vaalia ympäristön arvokkaita ominaispiirteitä sekä rakentamisen tapoja. Näille alueille saa rakentaa ensisijaisesti erilaisia pientalotyyppejä ja lähipalveluita. Suurin sallittu rakennuskorkeus on kolme kerrosta. Pientaloalueen rakennetta muuttavat asemakaavat tulee laatia riittävän laajoina kokonaisuuksina vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa … Alueella tulee säilyttää riittävästi virkistysalueita.”
Teimme Vantaalla siis oman innovaation. Pientaloalueen (AP) kaavamääräys ulotettiin koskemaan myös A-alueilla olemassa olevia pientaloalueita. Tämä lisäys tehtiin yksimielisesti ja aivan yleiskaavatoimikunnan työn loppumetreillä.
Kaupunginhallituksen virallisessa pöytäkirjassa varmistetaan, että myös tulevat päättäjät ymmärtävät, millaisia alueita (ainakin) tällä tarkoitetaan: ”Lisäyksen taustalla olivat yleiskaava-toimikunnan saamat yhteydenotot mm. Jyvätien, Minttutien, Johdintien, Hiekkaharjun, Vaaralan ja Luhtitien pientaloalueilta. Ne ovat esimerkkejä alueista, joiden ominaispiirteitä tällä määräyksellä halutaan vaalia.”
Yleiskaava vaikuttaa, mutta hitaasti
Yleiskaavan määräykset ohjaavat viranomaistoimintaa ja asemakaavojen tekoa. Uuden yleiskaavan aikana ei siis saa tehdä asemakaavaa, joka sallii ”yhden tontin yllätykset” olemassa oleville pientaloalueille. Tämä suoja on yhtä vahva sekä A-alueen että AP-alueen pientaloalueilla.
Tämä auttaa niin paljon kuin yleiskaava voi. Kuten alussa kerroin, yleiskaava ei pysty ylikävelemään vanhoja asemakaavoja. Sen sijaan se vaikuttaa tuleviin asemakaavoihin ja valtuuston linjauksena myös viranomaisten päätöksiin.
Tähän näyttää olevan tarvetta. Vantaan Sanomien luhtitalo-jutussa (31.12.2020.) kerrotaan näin: ”Rakennuslupapäällikkö Ilkka Rekonen vahvistaa luhtitaloja valmistuvan pääkaupunkiseudulla nimenomaan Vantaalle, koska asemakaava mahdollistaa niiden rakentamisen”.
Tarvitaan parempia asemakaavoja
Jos pientaloalueen asemakaavat eivät mitenkään rajoita luhti- ja kerrostalojen tekemistä, sellaisille alueille kannattaa minun mielestäni käynnistää uuden asemakaavan valmistelu. Vaikka laki ei määrää muuttamaan vanhoja asemakaavoja uuden yleiskaavan mukaiseksi, näin merkittävä yleiskaavamuutos antaa tällaiselle projektille perustellun syyn.
Vantaan pitää tarjota vaihtoehtoja ja monimuotoisuutta asumiseen. Yksi tykkää aseman lähellä olevasta kerrostalosta, toinen vehreästä omakotitaloalueesta. Tarkoitus on, että Vantaa tarjoaa upeita mahdollisuuksia kummassakin kategoriassa.
Lauri Kaira
Yleiskaavatoimikunnan puheenjohtaja
valtuustokaudella 2017-2021 (kok)
Päivitetty 25.1. valtuuston kokouksen jälkeen
Koska yleiskaava liikkuu strategisella tasolla, se on vain kaavoitusta, kaupunkisuunnittelua ja viranomaistoimintaa ohjaava kaava (MRL 25 §). Oheinen kuva Vantaan sivulta kuvaa sen ja asemakaavan eron. Yleiskaava kertoo, minne tulee asuntoja ja minne työpaikkoja – asemakaavassa säädetään näistä tarkemmin.
Yleiskaava pitää ottaa huomioon, kun tehdään uutta asemakaavaa – mutta se ei lain mukaan kumoa olemassa olevaa asemakaavaa. Jos pientaloalueen asemakaava siis sallii luhtitalot, uusi yleiskaava ei sitä suoraan pysty muuttamaan eikä lain mukaan määrää korjaamaan asemakaavaa. Yleiskaava voi tukea ja edistää tällaista muutosta, mutta enempään se ei pysty.
Tämä on tärkeä muistaa. Yleiskaavaa noudatetaan siellä, missä ei ole vielä asemakaavaa. Siellä missä on asemakaava, noudatetaan asemakaavaa. Omakotiasukkaan kannalta tärkeät käytännön ratkaisut tehdään asemakaavassa, tonttien tehokkuusluvuilla, rakennusluvilla sekä virkamiesten päättämillä poikkeusluvilla.
Entistä parempaa suojaa
Yleiskaava voi kuitenkin ohjata suojaamaan pientaloalueita. Tai se voi ohjata niitä muuttumaan seka-alueiksi. Tai se voi olla neutraali tämän suhteen, eli jättää asian täysin tulevien asemakaavojen tekijöille.
Uusi yleiskaava eroaa tässä suhteessa vanhasta paljon. Uusi yleiskaava suojaa ja ohjaa suojaamaan pientaloalueita paremmin kuin vanha.
Kuten Vantaan Sanomat uutisoi, Vantaan pientaloalueille on voinut aiemmin rakentaa naapurit yllättäen jopa luhtitaloja. Tätä en pidä hyväksyttävänä.
Miten yleiskaava suojaa ?
Vanhassa yleiskaavassa on juristin silmin kaksi puutetta.
Ensinnäkään, se ei antanut mitään suojaa sellaiselle pientaloalueelle, joka sijaitsi muualla kuin kaavaan erityisesti määritellyllä pientaloalueella ( alueet A3 ja A4).
Toiseksi, se suojasi niitäkin melko heikosti. Se sääti niiden asuinrakennuksista vain tämän: ”Alueelle rakentaa ensisijaisesti pientaloja” (ks kuva ylä). Kunhan alue säilyi ”ensisijaisesti” pientalovaltaisena, sinne sai tehdä muitakin asuinrakennuksia, joiden tyyppiä tai kerrosmäärää se ei rajoittanut mitenkään.
Muualla sijaitsevista pientaloalueista ei sanottu edes tätä. Kun viranomaisetkaan eivät ole olleet valppaina, Vantaalla on ollut luhtitalon kokoinen porsaanreikä.
Uusi suojalauseke hyvin laajalle alueelle
Kuten Vantaan Sanomat (4.1.) kertoi, uusi yleiskaava sisältää erityisen suojalausekkeen pientaloalueille. Se suojaa niitä siitä riippumatta, sijaitsevatko ne pientalovaltaisilla AP-alueilla tai niin sanotun monipuolisen asumisen alueilla (A). Kaavamääräys tehtiin molempiin.
Tämä yleiskaavamääräys sanoo muun muassa näin: ”Olemassa olevan pientaloalueen uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee vaalia ympäristön arvokkaita ominaispiirteitä sekä rakentamisen tapoja. Näille alueille saa rakentaa ensisijaisesti erilaisia pientalotyyppejä ja lähipalveluita. Suurin sallittu rakennuskorkeus on kolme kerrosta. Pientaloalueen rakennetta muuttavat asemakaavat tulee laatia riittävän laajoina kokonaisuuksina vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa … Alueella tulee säilyttää riittävästi virkistysalueita.”
Teimme Vantaalla siis oman innovaation. Pientaloalueen (AP) kaavamääräys ulotettiin koskemaan myös A-alueilla olemassa olevia pientaloalueita. Tämä lisäys tehtiin yksimielisesti ja aivan yleiskaavatoimikunnan työn loppumetreillä.
Kaupunginhallituksen virallisessa pöytäkirjassa varmistetaan, että myös tulevat päättäjät ymmärtävät, millaisia alueita (ainakin) tällä tarkoitetaan: ”Lisäyksen taustalla olivat yleiskaava-toimikunnan saamat yhteydenotot mm. Jyvätien, Minttutien, Johdintien, Hiekkaharjun, Vaaralan ja Luhtitien pientaloalueilta. Ne ovat esimerkkejä alueista, joiden ominaispiirteitä tällä määräyksellä halutaan vaalia.”
Yleiskaava vaikuttaa, mutta hitaasti
Yleiskaavan määräykset ohjaavat viranomaistoimintaa ja asemakaavojen tekoa. Uuden yleiskaavan aikana ei siis saa tehdä asemakaavaa, joka sallii ”yhden tontin yllätykset” olemassa oleville pientaloalueille. Tämä suoja on yhtä vahva sekä A-alueen että AP-alueen pientaloalueilla.
Tämä auttaa niin paljon kuin yleiskaava voi. Kuten alussa kerroin, yleiskaava ei pysty ylikävelemään vanhoja asemakaavoja. Sen sijaan se vaikuttaa tuleviin asemakaavoihin ja valtuuston linjauksena myös viranomaisten päätöksiin.
Tähän näyttää olevan tarvetta. Vantaan Sanomien luhtitalo-jutussa (31.12.2020.) kerrotaan näin: ”Rakennuslupapäällikkö Ilkka Rekonen vahvistaa luhtitaloja valmistuvan pääkaupunkiseudulla nimenomaan Vantaalle, koska asemakaava mahdollistaa niiden rakentamisen”.
Tarvitaan parempia asemakaavoja
Jos pientaloalueen asemakaavat eivät mitenkään rajoita luhti- ja kerrostalojen tekemistä, sellaisille alueille kannattaa minun mielestäni käynnistää uuden asemakaavan valmistelu. Vaikka laki ei määrää muuttamaan vanhoja asemakaavoja uuden yleiskaavan mukaiseksi, näin merkittävä yleiskaavamuutos antaa tällaiselle projektille perustellun syyn.
Vantaan pitää tarjota vaihtoehtoja ja monimuotoisuutta asumiseen. Yksi tykkää aseman lähellä olevasta kerrostalosta, toinen vehreästä omakotitaloalueesta. Tarkoitus on, että Vantaa tarjoaa upeita mahdollisuuksia kummassakin kategoriassa.
Lauri Kaira
Yleiskaavatoimikunnan puheenjohtaja
valtuustokaudella 2017-2021 (kok)
Päivitetty 25.1. valtuuston kokouksen jälkeen