Asukkaan ääni
kuulumaan
Kunta on lähidemokratian ja palvelujen väline.
Siksi pitää huolehtia, , että asukkaan ääni kuuluu.
Siksi pitää huolehtia, , että asukkaan ääni kuuluu.
Kunta ei ole itsetarkoitus, vaan ihmisen keksimä väline palvelujen tuottamiseen ja lähidemokratian toteuttamiseen. Siksi pitää valvoa, että lähidemokratia toteutuu ja asukkaan ääni kuuluu.
Suuri osa lähipalveluihin - kuten koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin - liittyvistä päätöksistä tehdään nykyisin kunnissa. Myös niiden rahoitus kerätään kunnallisveroilla. Työnjako menee suunnilleen niin, että eduskunta määrää, mitä palveluita pitää olla - kunnissa päätetään, miten ne toteutetaan ja rahoitetaan.
Arjen pienet asiat tärkeitä
Pienet asiat ovat perheille usein niitä isoja asioita. Myös siksi pitää huolehtia siitä, että asukkaiden ääni kuuluu. Perheet ovat parempia arjen asiantuntijoita kuin parhaatkaan byrokratiat.
Kokoomus on esittänyt erilaisia keinoja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Olemme esimerkiksi jo kahdessa budjettineuvottelussa esittäneet, että lautakuntien esityslistat aletaan julkaisemaan vähintään viikkoa ennen kokouksia.
Sillä tavalla sekä lautakuntien jäsenet että asukasliikkeiden aktiivit saavat ajoissa tietää, mitä on tulossa päätettäväksi ja pystyvät käynnistämään keskustelun, olemaan yhteydessä päättäjiin - lyhyesti sanottuna vaikuttamaan, ennenkuin on myöhäistä.
Asukasvaikuttamisen haasteet
Vantaan kokoisessa kunnassa on tärkeää, että valtuutettuja olisi tasapainoisesti kunnan eri osista ja että asukasliikkeet toimivat aktiivisesti ja pitkäjänteisesti.
Koska olen itse alueeni lähikirjastoa ja nuorisotilaa puolustava asukasaktiivi, tiedän hyvin, mitä haasteita siihen liittyy. Yksi suurimmista haasteista on tiedonsaanti niin ajoissa, että asiaan on mahdollisuus vaikuttaa.
Hyvänkään adressin tuominen siihen valtuuston kokoukseen, jossa asiasta muodollisesti päätetään, ei enää toimi.
Strategiasta konkretiaan,
lautakunnista valtuustoon
Erilaiset strategiat linjaavat päätöksentekoa kauaksi eteenpäin. Osaava alueensa edunvalvoja on liikkeellä jo silloin, kun näitä pitkän tähtäimen linjauksia tehdään. Tällaisten pitkän tähtäimen strategioiden pohjalta tehdään virkamiesvalmistelu. Sen pohjalta asia käsitellään kyseisen sektorin lautakunnassa.
Lautakuntakäsittely on tärkeä vaihe. Lautakunnissa istuvat ne valtuutetut ja muut jäsenet, joihin valtuustoryhmät luottavat kyseisen sektorin osaajina. Lautakunta-tason jälkeen asian käsittelee kaupunginhallitus. Vasta sen jälkeen se tulee valtuustoon.
Kun valtuusto saa asian lopullisesti päätettäväkseen, se on siis yleensä käsitelty jo kahteen kertaan poliittisissa elimissä ja usein perustuu johonkin pitkän tähtäimen strategiaan. Miten siihen siellä voisi tulla radikaaleja muutoksia?
Kaikki asiat eivät edes tule valtuustoon vaan päätetään lopullisesti lautakunnissa. Siksi - toimiva asukasvaikuttaminen vaatii sitä, että asukasliikkeet saavat asioista tietoa jo lautakuntavaiheessa ja pitkän tähtäimen suunnitelmia tehtäessä.
Kokoomus esittää useita keinoja, joilla asukasvaikuttamista kehitetään. Erittäin merkittävää on luonnolisesti se, että Vantaa alkaa ensi valtuustokaudella toteuttaa ihka uutta osallisuusmallia.
Suuri osa lähipalveluihin - kuten koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin - liittyvistä päätöksistä tehdään nykyisin kunnissa. Myös niiden rahoitus kerätään kunnallisveroilla. Työnjako menee suunnilleen niin, että eduskunta määrää, mitä palveluita pitää olla - kunnissa päätetään, miten ne toteutetaan ja rahoitetaan.
Arjen pienet asiat tärkeitä
Pienet asiat ovat perheille usein niitä isoja asioita. Myös siksi pitää huolehtia siitä, että asukkaiden ääni kuuluu. Perheet ovat parempia arjen asiantuntijoita kuin parhaatkaan byrokratiat.
Kokoomus on esittänyt erilaisia keinoja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Olemme esimerkiksi jo kahdessa budjettineuvottelussa esittäneet, että lautakuntien esityslistat aletaan julkaisemaan vähintään viikkoa ennen kokouksia.
Sillä tavalla sekä lautakuntien jäsenet että asukasliikkeiden aktiivit saavat ajoissa tietää, mitä on tulossa päätettäväksi ja pystyvät käynnistämään keskustelun, olemaan yhteydessä päättäjiin - lyhyesti sanottuna vaikuttamaan, ennenkuin on myöhäistä.
Asukasvaikuttamisen haasteet
Vantaan kokoisessa kunnassa on tärkeää, että valtuutettuja olisi tasapainoisesti kunnan eri osista ja että asukasliikkeet toimivat aktiivisesti ja pitkäjänteisesti.
Koska olen itse alueeni lähikirjastoa ja nuorisotilaa puolustava asukasaktiivi, tiedän hyvin, mitä haasteita siihen liittyy. Yksi suurimmista haasteista on tiedonsaanti niin ajoissa, että asiaan on mahdollisuus vaikuttaa.
Hyvänkään adressin tuominen siihen valtuuston kokoukseen, jossa asiasta muodollisesti päätetään, ei enää toimi.
Strategiasta konkretiaan,
lautakunnista valtuustoon
Erilaiset strategiat linjaavat päätöksentekoa kauaksi eteenpäin. Osaava alueensa edunvalvoja on liikkeellä jo silloin, kun näitä pitkän tähtäimen linjauksia tehdään. Tällaisten pitkän tähtäimen strategioiden pohjalta tehdään virkamiesvalmistelu. Sen pohjalta asia käsitellään kyseisen sektorin lautakunnassa.
Lautakuntakäsittely on tärkeä vaihe. Lautakunnissa istuvat ne valtuutetut ja muut jäsenet, joihin valtuustoryhmät luottavat kyseisen sektorin osaajina. Lautakunta-tason jälkeen asian käsittelee kaupunginhallitus. Vasta sen jälkeen se tulee valtuustoon.
Kun valtuusto saa asian lopullisesti päätettäväkseen, se on siis yleensä käsitelty jo kahteen kertaan poliittisissa elimissä ja usein perustuu johonkin pitkän tähtäimen strategiaan. Miten siihen siellä voisi tulla radikaaleja muutoksia?
Kaikki asiat eivät edes tule valtuustoon vaan päätetään lopullisesti lautakunnissa. Siksi - toimiva asukasvaikuttaminen vaatii sitä, että asukasliikkeet saavat asioista tietoa jo lautakuntavaiheessa ja pitkän tähtäimen suunnitelmia tehtäessä.
Kokoomus esittää useita keinoja, joilla asukasvaikuttamista kehitetään. Erittäin merkittävää on luonnolisesti se, että Vantaa alkaa ensi valtuustokaudella toteuttaa ihka uutta osallisuusmallia.