VAKEN 2025 Budjetin esittelypuheenvuoro
ALuevaltuustossa
9.12.2024
Lauri Kaira
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen
talousarvio- ja suunnitelmaneuvottelukunnan puheenjohtaja
Vuoden 2025 talousarvioesityksen esittely aluevaltuustolle
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut ja Vaken virkailijat,
Minua on pyydetty esittelemään valtuustolle hyvinvointialueemme talousarvio vuodelle 2025.
Ensin haluan kiittää sekä puheenjohtajistoa että neuvottelukunnan jäseniä hyvähenkisestä ja rakentavasta työstä ja sitten yritän tehdä talousarvion esittelyn niin tiiviisti kuin osaan:
Haastava tilanne
Aluksi on syytä maininta, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen taloutta rasittaa moni asia:
Lisäksi on vaikeampaa tehostaa sotepalveluja alueella, joka tehtiin kahdesta kustannustehokkaasti toimineesta kaupungista kuin sellaisella alueella, mikä tehtiin kymmenistä pikkukunnista, joilla oli paljon päällekkäisiä toimintoja.
Tilanteemme ei siis ole millään tavalla helppo. Kuten tiedätte, ensimmäisen kahden vuoden alijäämämme olivat suuria, ja sen takia me olemme yksi niistä kuudesta hyvinvointialueesta, jotka on otettu valtiovallan tiivistyvään ohjaukseen.
Vuosi 2025 menossa plussalle
Näistä haasteista huolimatta nyt valmisteltu budjetti sisältää sen positiivisen tiedon, että vuosi 2025 menee plussalle: tuotamme ensi vuonna ylijäämää 16,4 miljoonaa euroa. Tämä tilanne on saavutettu rahoitusmallin jälkikäteisrahoituksen ja uudistusohjelman yhteisvaikutuksella.
Ennennäkemätön ristiriita
Vain pieni osa hyvinvointialueista pystyy maksamaan velkansa pois vuoteen 2026 mennessä, kuten nykyinen rahoitusmalli edellyttää. Valitettavasti valtiovalta ei ole ainakaan toistaiseksi luvannut siihen helpotusta.
Rahoitusmallin määräaika aiheuttaa ennennäkemättömän ristiriitatilanteen, jossa joudumme valitsemaan, mitä lakeja kyetään noudattamaan. Keskusteluja valtion kanssa jatketaan yhteistyöhengessä.
Ratkaisumme on uudistusohjelma
Kuten te kaikki tiedätte, valtuuston hyväksymä 300 miljoonan euron uudistusohjelma tasapainottaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talouden muutaman vuoden aikajänteellä.
Tasapainotamme talouttamme kuten fiksu palveluyritys tekisi: otamme sillaksi velkaa ja pidämme samalla huolta asiakaspalvelusta ja henkilöstöstä. Säästömme ovat mittavia, mutta niitä ei tehdä kertarysäyksellä.
Niukka linjamme näkyy siinä, että meidän toimintakulumme kasvavat tässä budjetissa vain 1,3 prosenttia ja 16,9 miljoonaa euroa, kun vaikkapa Länsi-Uudellamaalla ne kasvavat noin 64,5 miljoonaa euroa.
Tämä ero naapuriin kuvaa sitä, että iso naapurimme painotti omat tehostustoimensa tällä ja viime vuodelle, kun me jaamme sen tasaisemmin useammalle vuodelle. Niukkuutta ja nuukuutta tulee yhtä paljon, mutta eri tahtiin.
Talous vakautetaan ja velat maksetaan pois - mutta se tehdään sellaisella aikataululla, että pystymme hoitamaan lakisääteiset palvelut.
Neuvotteluissa sovitut muutokset
Valtuustoryhmät tekivät talousarvioprosessissa 262 selvityspyyntöä ja 112 muutosesitystä, joista 59 hyväksyttiin joko kokonaan tai osittain.
Merkittävimmät neuvotteluissa sovitut muutokset koskivat henkilöstön e-passietuja, joiden heikentämisen torjuimme, joitakin palvelumaksukorotuksia joita kohtuullistettiin ja valtuustoryhmien määrärahoja, joita päätimme leikata 10 prosentilla. Muutosten yhteisvaikutus oli runsas miljoona euroa eli alkuperäinen 17,6 miljoonan euron ylijäämä aleni 16,4 miljoonaan euroon.
(Taulukko muutoksista puheen lopussa)
Jatkamme kehittämistä ja uudistamista
Lopuksi todettakoon, että vuonna 2025 taloudessa on hyvin kapea liikkumavara. Vaikka menot kasvavat vain noin 1,3 %, meidän pitää sillä rahalla vastata kasvavan väestömme palvelutarpeeseen.
Budjetin rajoissa jatkamme kuitenkin palvelujen uudistamista ja kehittämistä. Uudistusohjelman keskeisinä työkaluina ovat tuotantotapa-analyyseihin perustuvat palvelujen järjestämisen tavan muutokset, ostopalvelujen optimointi ja vähentäminen, vuokratyöstä luopuminen, digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn tehokkaampi käyttö sekä hukan vähentäminen kaikessa tekemisessä.
Kaikille toimialoille ja jokaiseen palveluun on laadittu kunnianhimoiset asiakastavoitteet, jotka liittyvät niin jonojen lyhentämiseen kuin palvelujen laatuun. Tämä koskee kaikkia toimialoja terveyspalveluista lastensuojeluun, ikääntyneiden palveluista vammaispalveluihin ja pelastuspalveluista sosiaalipalveluihin.
Vaikka meillä on haasteita, uskon kaikkien valtuustoryhmien olevan yhtä mieltä siitä, että kehittäminen ja uudistaminen jatkuu.
Kiitos!
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen
talousarvio- ja suunnitelmaneuvottelukunnan puheenjohtaja
Vuoden 2025 talousarvioesityksen esittely aluevaltuustolle
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut ja Vaken virkailijat,
Minua on pyydetty esittelemään valtuustolle hyvinvointialueemme talousarvio vuodelle 2025.
Ensin haluan kiittää sekä puheenjohtajistoa että neuvottelukunnan jäseniä hyvähenkisestä ja rakentavasta työstä ja sitten yritän tehdä talousarvion esittelyn niin tiiviisti kuin osaan:
Haastava tilanne
Aluksi on syytä maininta, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen taloutta rasittaa moni asia:
- Rahoitusmallissa on valuvikoja: ei huomioi alueemme korkeampia sosiaalitoimen kuluja eikä metropolialueen erityispiirteitä
- Siirtyneen rahoituksen niukkuus: kahdesta kaupungista siirtyi realimenoja niukempi rahoitus
- Inflaatio ylitti hyvinvointialue indeksin: nykyinen rahoitusmalli ei kykene vastaamaan riittävästi sote-alan palkkakehitykseen ja palvelujen hintojen nousuun ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla.
Lisäksi on vaikeampaa tehostaa sotepalveluja alueella, joka tehtiin kahdesta kustannustehokkaasti toimineesta kaupungista kuin sellaisella alueella, mikä tehtiin kymmenistä pikkukunnista, joilla oli paljon päällekkäisiä toimintoja.
Tilanteemme ei siis ole millään tavalla helppo. Kuten tiedätte, ensimmäisen kahden vuoden alijäämämme olivat suuria, ja sen takia me olemme yksi niistä kuudesta hyvinvointialueesta, jotka on otettu valtiovallan tiivistyvään ohjaukseen.
Vuosi 2025 menossa plussalle
Näistä haasteista huolimatta nyt valmisteltu budjetti sisältää sen positiivisen tiedon, että vuosi 2025 menee plussalle: tuotamme ensi vuonna ylijäämää 16,4 miljoonaa euroa. Tämä tilanne on saavutettu rahoitusmallin jälkikäteisrahoituksen ja uudistusohjelman yhteisvaikutuksella.
Ennennäkemätön ristiriita
Vain pieni osa hyvinvointialueista pystyy maksamaan velkansa pois vuoteen 2026 mennessä, kuten nykyinen rahoitusmalli edellyttää. Valitettavasti valtiovalta ei ole ainakaan toistaiseksi luvannut siihen helpotusta.
Rahoitusmallin määräaika aiheuttaa ennennäkemättömän ristiriitatilanteen, jossa joudumme valitsemaan, mitä lakeja kyetään noudattamaan. Keskusteluja valtion kanssa jatketaan yhteistyöhengessä.
Ratkaisumme on uudistusohjelma
Kuten te kaikki tiedätte, valtuuston hyväksymä 300 miljoonan euron uudistusohjelma tasapainottaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talouden muutaman vuoden aikajänteellä.
Tasapainotamme talouttamme kuten fiksu palveluyritys tekisi: otamme sillaksi velkaa ja pidämme samalla huolta asiakaspalvelusta ja henkilöstöstä. Säästömme ovat mittavia, mutta niitä ei tehdä kertarysäyksellä.
Niukka linjamme näkyy siinä, että meidän toimintakulumme kasvavat tässä budjetissa vain 1,3 prosenttia ja 16,9 miljoonaa euroa, kun vaikkapa Länsi-Uudellamaalla ne kasvavat noin 64,5 miljoonaa euroa.
Tämä ero naapuriin kuvaa sitä, että iso naapurimme painotti omat tehostustoimensa tällä ja viime vuodelle, kun me jaamme sen tasaisemmin useammalle vuodelle. Niukkuutta ja nuukuutta tulee yhtä paljon, mutta eri tahtiin.
Talous vakautetaan ja velat maksetaan pois - mutta se tehdään sellaisella aikataululla, että pystymme hoitamaan lakisääteiset palvelut.
Neuvotteluissa sovitut muutokset
Valtuustoryhmät tekivät talousarvioprosessissa 262 selvityspyyntöä ja 112 muutosesitystä, joista 59 hyväksyttiin joko kokonaan tai osittain.
Merkittävimmät neuvotteluissa sovitut muutokset koskivat henkilöstön e-passietuja, joiden heikentämisen torjuimme, joitakin palvelumaksukorotuksia joita kohtuullistettiin ja valtuustoryhmien määrärahoja, joita päätimme leikata 10 prosentilla. Muutosten yhteisvaikutus oli runsas miljoona euroa eli alkuperäinen 17,6 miljoonan euron ylijäämä aleni 16,4 miljoonaan euroon.
(Taulukko muutoksista puheen lopussa)
Jatkamme kehittämistä ja uudistamista
Lopuksi todettakoon, että vuonna 2025 taloudessa on hyvin kapea liikkumavara. Vaikka menot kasvavat vain noin 1,3 %, meidän pitää sillä rahalla vastata kasvavan väestömme palvelutarpeeseen.
Budjetin rajoissa jatkamme kuitenkin palvelujen uudistamista ja kehittämistä. Uudistusohjelman keskeisinä työkaluina ovat tuotantotapa-analyyseihin perustuvat palvelujen järjestämisen tavan muutokset, ostopalvelujen optimointi ja vähentäminen, vuokratyöstä luopuminen, digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn tehokkaampi käyttö sekä hukan vähentäminen kaikessa tekemisessä.
Kaikille toimialoille ja jokaiseen palveluun on laadittu kunnianhimoiset asiakastavoitteet, jotka liittyvät niin jonojen lyhentämiseen kuin palvelujen laatuun. Tämä koskee kaikkia toimialoja terveyspalveluista lastensuojeluun, ikääntyneiden palveluista vammaispalveluihin ja pelastuspalveluista sosiaalipalveluihin.
Vaikka meillä on haasteita, uskon kaikkien valtuustoryhmien olevan yhtä mieltä siitä, että kehittäminen ja uudistaminen jatkuu.
Kiitos!
