Muuttuuko maanpuolustustahto?
Onko suomalaisten maanpuolustushenki muuttunut 25 vuodessa? Kysyimme tätä Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukuntaa 12 vuotta johtaneelta Laurilta.
Vantaalaiset tuntevat Laurin kuntapoliitikkona ja aika moni myös musiikkimiehenä. Mutta harva tietää hänen taustastaan kokonaismaanpuolustuksen sektorilla.
Lauri toimi 12 vuotta Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan MTS puheenjohtajana. Hän toimi useita vuosia vakituisena alustajana valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla ja on sotilasarvoltaan reservin kapteeniluutnantti.
Puolustusministeriössä
MTS toimii puolustusministeriössä. Siihen kuuluu sekä asiantuntijoita että kansalaisjärjestöjen ja puolueiden edustajia.
Suunnittelukunnan tehtävästä säädetään asetuksella. ”MTS:n tehtäviin kuuluu tukea valmiussuunnittelua kansalaisten henkisen kriisinkestokyvyn edistämiseksi, lisätä ymmärrystä turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta sekä teettää tutkimuksia mielipideilmastosta ja kansalaisten henkisestä kriisinkestokyvystä poikkeusoloissa,” kertoo Lauri.
Laurin puheenjohtajuuskaudet olivat vuosina 1995- 1999, 2000- 2003 ja 2007-2011. Tällä hetkellä suunnittelukunnan puheenjohtaja on kyberturvallisuusasiantuntija/kansanedustaja Jarno Limnell. Puheenjohtajuus on luottamustoimi.
Mikä muuttunut parissa kymmenessä vuodessa?
Miten suomalaisten asenteet ovat muuttuneet niistä ajoista, kun Lauri oli puheenjohtajana?
”Kuten arvata saattaa, suurin muutos näkyy suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen,” vastaa Lauri.
” 2000-luvun alussa vain kolmannes kansasta katsoi jäsenyyden lisäävään turvallisuutta, ja likimain yhtä moni katsoi sen päinvastoin heikentävän turvallisuuttamme.”
”Tilanne muuttui vuonna 2022 Ukrainan sodan ja Putinin lausuntojen takia dramaattisesti. Sekä kansa että poliittinen johto reagoivat nopeasti. ”Vuonna 2024 jo 89 prosenttia katsoi sen lisäävään turvallisuutta ja vain 1 prosentti vähentävän turvallisuutta.”
EU:n puolustus
Jotkut asiat ovat muuttuneet asteittain. EU-puolustusyhteistyö kuuluu näihin.
”Vuonna 2012 sotilaallisen yhteistyöhön EU:n kanssa suhtautui myönteisesti vain 16 prosenttia kansasta ja vuonna 2024 jo 51 prosenttia, eli kolminkertainen määrä”, Lauri kertoo. ” Arvioni mukaan i vuoden 2025 tulos on tätäkin korkeampi.”
Myös suhtautuminen puolustusvoimien määrärahoihin on muuttunut. ”Takavuosina tulokset olivat vuodesta toiseen varsina samanlaiset: noin puolet kannatti määrärahojen pitämistä ennallaan, korottamista kannatti kolmannes ja alentamista 10-15 prosenttia.”
Nyt on toisin. ”Vuonna 2024 suurin ryhmä oli korottamisen kannattajat (51%) ja alentamista tahtoi enää 6 prosenttia.
Maanpuolustustahto pysyy
Jotkut asiat ovat kuitenkin pysyviä. Näihin kuuluu yleisen asevelvollisuuden kannatus ja vahva puolustustahto.
”Yleisen asevelvollisuuden kannatus on vankkaa. Se on vuodesta 2001 alkaen pysynyt aika tasaisesti 75-80 prosentin haarukassa.”
Nykytyyppisen asevelvollisuuden laajentaminen naisiin on kasvattanut kannatustaan vuoden 2016 11 prosentista 28 prosenttiin, mutta enemmistö (51%) on yhä puhtaan nykymallin kannalla.
Kaikkein pysyvintä on maanpuolustustahto. ”Meillä on ollut sama kysymys pitkään: Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maapuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan.”
“Kyllä-vastausten osuus on pysynyt 80-86 prosentin haarukassa vuodesta 1996 alkaen. Se on tulos, jota muiden maiden ammattilaiset ihmettelevät, ja siitä kannattaa olla ylpeä”.
Vantaalaiset tuntevat Laurin kuntapoliitikkona ja aika moni myös musiikkimiehenä. Mutta harva tietää hänen taustastaan kokonaismaanpuolustuksen sektorilla.
Lauri toimi 12 vuotta Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan MTS puheenjohtajana. Hän toimi useita vuosia vakituisena alustajana valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla ja on sotilasarvoltaan reservin kapteeniluutnantti.
Puolustusministeriössä
MTS toimii puolustusministeriössä. Siihen kuuluu sekä asiantuntijoita että kansalaisjärjestöjen ja puolueiden edustajia.
Suunnittelukunnan tehtävästä säädetään asetuksella. ”MTS:n tehtäviin kuuluu tukea valmiussuunnittelua kansalaisten henkisen kriisinkestokyvyn edistämiseksi, lisätä ymmärrystä turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta sekä teettää tutkimuksia mielipideilmastosta ja kansalaisten henkisestä kriisinkestokyvystä poikkeusoloissa,” kertoo Lauri.
Laurin puheenjohtajuuskaudet olivat vuosina 1995- 1999, 2000- 2003 ja 2007-2011. Tällä hetkellä suunnittelukunnan puheenjohtaja on kyberturvallisuusasiantuntija/kansanedustaja Jarno Limnell. Puheenjohtajuus on luottamustoimi.
Mikä muuttunut parissa kymmenessä vuodessa?
Miten suomalaisten asenteet ovat muuttuneet niistä ajoista, kun Lauri oli puheenjohtajana?
”Kuten arvata saattaa, suurin muutos näkyy suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen,” vastaa Lauri.
” 2000-luvun alussa vain kolmannes kansasta katsoi jäsenyyden lisäävään turvallisuutta, ja likimain yhtä moni katsoi sen päinvastoin heikentävän turvallisuuttamme.”
”Tilanne muuttui vuonna 2022 Ukrainan sodan ja Putinin lausuntojen takia dramaattisesti. Sekä kansa että poliittinen johto reagoivat nopeasti. ”Vuonna 2024 jo 89 prosenttia katsoi sen lisäävään turvallisuutta ja vain 1 prosentti vähentävän turvallisuutta.”
EU:n puolustus
Jotkut asiat ovat muuttuneet asteittain. EU-puolustusyhteistyö kuuluu näihin.
”Vuonna 2012 sotilaallisen yhteistyöhön EU:n kanssa suhtautui myönteisesti vain 16 prosenttia kansasta ja vuonna 2024 jo 51 prosenttia, eli kolminkertainen määrä”, Lauri kertoo. ” Arvioni mukaan i vuoden 2025 tulos on tätäkin korkeampi.”
Myös suhtautuminen puolustusvoimien määrärahoihin on muuttunut. ”Takavuosina tulokset olivat vuodesta toiseen varsina samanlaiset: noin puolet kannatti määrärahojen pitämistä ennallaan, korottamista kannatti kolmannes ja alentamista 10-15 prosenttia.”
Nyt on toisin. ”Vuonna 2024 suurin ryhmä oli korottamisen kannattajat (51%) ja alentamista tahtoi enää 6 prosenttia.
Maanpuolustustahto pysyy
Jotkut asiat ovat kuitenkin pysyviä. Näihin kuuluu yleisen asevelvollisuuden kannatus ja vahva puolustustahto.
”Yleisen asevelvollisuuden kannatus on vankkaa. Se on vuodesta 2001 alkaen pysynyt aika tasaisesti 75-80 prosentin haarukassa.”
Nykytyyppisen asevelvollisuuden laajentaminen naisiin on kasvattanut kannatustaan vuoden 2016 11 prosentista 28 prosenttiin, mutta enemmistö (51%) on yhä puhtaan nykymallin kannalla.
Kaikkein pysyvintä on maanpuolustustahto. ”Meillä on ollut sama kysymys pitkään: Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maapuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan.”
“Kyllä-vastausten osuus on pysynyt 80-86 prosentin haarukassa vuodesta 1996 alkaen. Se on tulos, jota muiden maiden ammattilaiset ihmettelevät, ja siitä kannattaa olla ylpeä”.