Mihin kuluu budjettieuro Hyvinvointialueella vuonna 2025?
o
Aluevaltuusto hyväksyi joulukuun kokouksessaan vuoden 2025 budjetin. Ylläoleva video kertoo, miten hyvinvointisalue käyttää noin 1,3 miljardin budjetin.
Aluevaltuusto teki vuoden merkittävimmät päätökset joulukuun kokouksessaan. Se hyväksyi tulevan vuoden talousarvion. Vastasin talousarvion poliittisesta valmistelusta talous- arvio- ja suunnitelmaneuvottelukunnan puheenjohtajana.
Budjetti neuvottelujen vetäminen muistutti tällä kertaa pitkälti sitä, miten olemme toimineet useina vuosin Vantaan kaupungin budjettineuvotteluissa. Ero edellisvuoteen oli suuri, koska silloin neuvottelukunta valmisteli myös Vaken Uudistusohjelman, joka tehostaa talouttamme 300 miljoonan eurolla useamman vuoden aikana. Nyt kyse oli vain yhden vuoden budjetista.
Työ organisoitiin niin, että jokaisella valtuuston jäsenellä oli mahdollisuus tulla kuulluksi. Aluevaltuutetuilla ja aluevaltuustoryhmillä oli mahdollisuus kysyä tai pyytää selvitystä esityksestä kirjallisesti. Valtuustoryhmät tekivät talousarvioprosessissa 262 selvityspyyntöä ja 112 muutosesitystä, joista 59 hyväksyttiin joko kokonaan tai osittain.
Merkittävimmät neuvotteluissa sovitut muutokset koskivat henkilöstön e-passietuja, joiden heikentämisen torjuimme, joitakin palvelumaksukorotuksia joita kohtuullistettiin ja valtuustoryhmien määrärahoja, joita päätimme leikata 10 prosentilla. Muutosten yhteisvaikutus oli runsas miljoona euroa eli alkuperäinen 17,6 miljoonan euron ylijäämä aleni 16,4 miljoonaan euroon.
Vuosi 2025 teemme plussatuloksen
Millainen budjetti siis on? Budjetin toimintamenot ovat noin 1,3 miljardia euroa. Suuri ero edellisvuoteen on se, että tämä budjetti menee plussan puolelle. Kun Vake teki vuonna 2024 alijäämää ja velkaantui noin 100 miljoonalla eurolla, nyt Vaken ennustetaan "tekevän voittoa" eli ylijäämää pyöreästi 16,4 miljoonaa euroa.
Tämä on hieno uutinen! Voimme siis aloittaa hyvinvointialueen velkojen lyhentämisen. Noin 200 miljoonaan velka on meille kova painolasti, emmekä saa sitä maksetuksi kokonaan pois vuoteen 2026 mennessä. Budjettia valmistelleet virkahenkilöt olivat hyvin selkeitä sanoissaan: sellainen vaatisi niin kovia leikkauksia, että rikkoisimme varsin monia sosiaali- ja terveyspalveluja ohjaavia lakeja vastaan.
Uudistusohjelman avulla Vake saa kyllä velat maksetuksi pois, mutta siihen tarvitaan pari vuotta enemmän.
Mihin raha kuluu?
Kaikkia tietysti kiinnostaa se, miten hyvinvointialue käyttää 1,3 miljardin euron vuosibudjettinsa. Asian voi kuvata havainnollisesti niin, että katsotaan mihin yksi budjettiero käytetään.
Kun katsomme toimintamenoihin laitettavaa yhden euron kolikkoa, se kuluu seuraavalla tavalla:
- 29 senttiä menee HUS:ille erikoissairaanhoitoa rahoittamaan
- 17 senttiä siitä menee perustason terveyspalveluihin, eli pitkälti terveyskeskuksiin
- 15 senttiä menee vanhusten koti- ja laitospalveluihin
- 14 senttiä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin
- 15 senttiä aikuissosiaalityön ja vammaisten palveluihin
- 6 senttiä konsernipalveluihin, hallintoon ja johdolle
- ja lopuksi 4 senttiä menee pelastuslaitokselle
Jos tätä katsoo menolajeittain, silloin jaetulla ykkössijalla on HUS (29 senttiä) rintarinnan henkilöstökulujen kanssa (29 senttiä). Niihin menee siis yhteensä 58 % Vaken budjetista.
Muita suuria eriä ovat asiakaspalvelujen osto (22 senttiä) ja muu palvelujen osto ( 11 senttiä), johon siis menee yhteensä 40 % budjetista. Loput erät (mm. järjestöavustukset ja tarvikkeiden hankinnat) ovat 2-4 % luokkaa.
Raha on tiukalla
Kaikkien hyvinvointialueiden talous on tiukalla. Tiukka talous on osa Sanna Marinin hallituksen tekemää soteuudistusta. Hyvinvointialueiden tehtävänä on tehostaa sotepalvelujen tuotantoa niin paljon, että ikääntyvä Suomi pystyy tarjoamaan riittävät ja tasavertaiset palvelut kaikille.
Väestön ikääntyminen ja tuottavassa työssä olevan ikäluokan osuuden pieneneminen tekee siitä vuosi vuodelta vaikeampaa. Hoivan tarve kasvaa samalla, kun resurssit pienenevät. Tämä on vaikea yhtälö, jonka ratkaisemiseksi soteuudistus tehtiin.
Lauri Kaira
31.1.2025
Aluevaltuusto hyväksyi joulukuun kokouksessaan vuoden 2025 budjetin. Ylläoleva video kertoo, miten hyvinvointisalue käyttää noin 1,3 miljardin budjetin.
Aluevaltuusto teki vuoden merkittävimmät päätökset joulukuun kokouksessaan. Se hyväksyi tulevan vuoden talousarvion. Vastasin talousarvion poliittisesta valmistelusta talous- arvio- ja suunnitelmaneuvottelukunnan puheenjohtajana.
Budjetti neuvottelujen vetäminen muistutti tällä kertaa pitkälti sitä, miten olemme toimineet useina vuosin Vantaan kaupungin budjettineuvotteluissa. Ero edellisvuoteen oli suuri, koska silloin neuvottelukunta valmisteli myös Vaken Uudistusohjelman, joka tehostaa talouttamme 300 miljoonan eurolla useamman vuoden aikana. Nyt kyse oli vain yhden vuoden budjetista.
Työ organisoitiin niin, että jokaisella valtuuston jäsenellä oli mahdollisuus tulla kuulluksi. Aluevaltuutetuilla ja aluevaltuustoryhmillä oli mahdollisuus kysyä tai pyytää selvitystä esityksestä kirjallisesti. Valtuustoryhmät tekivät talousarvioprosessissa 262 selvityspyyntöä ja 112 muutosesitystä, joista 59 hyväksyttiin joko kokonaan tai osittain.
Merkittävimmät neuvotteluissa sovitut muutokset koskivat henkilöstön e-passietuja, joiden heikentämisen torjuimme, joitakin palvelumaksukorotuksia joita kohtuullistettiin ja valtuustoryhmien määrärahoja, joita päätimme leikata 10 prosentilla. Muutosten yhteisvaikutus oli runsas miljoona euroa eli alkuperäinen 17,6 miljoonan euron ylijäämä aleni 16,4 miljoonaan euroon.
Vuosi 2025 teemme plussatuloksen
Millainen budjetti siis on? Budjetin toimintamenot ovat noin 1,3 miljardia euroa. Suuri ero edellisvuoteen on se, että tämä budjetti menee plussan puolelle. Kun Vake teki vuonna 2024 alijäämää ja velkaantui noin 100 miljoonalla eurolla, nyt Vaken ennustetaan "tekevän voittoa" eli ylijäämää pyöreästi 16,4 miljoonaa euroa.
Tämä on hieno uutinen! Voimme siis aloittaa hyvinvointialueen velkojen lyhentämisen. Noin 200 miljoonaan velka on meille kova painolasti, emmekä saa sitä maksetuksi kokonaan pois vuoteen 2026 mennessä. Budjettia valmistelleet virkahenkilöt olivat hyvin selkeitä sanoissaan: sellainen vaatisi niin kovia leikkauksia, että rikkoisimme varsin monia sosiaali- ja terveyspalveluja ohjaavia lakeja vastaan.
Uudistusohjelman avulla Vake saa kyllä velat maksetuksi pois, mutta siihen tarvitaan pari vuotta enemmän.
Mihin raha kuluu?
Kaikkia tietysti kiinnostaa se, miten hyvinvointialue käyttää 1,3 miljardin euron vuosibudjettinsa. Asian voi kuvata havainnollisesti niin, että katsotaan mihin yksi budjettiero käytetään.
Kun katsomme toimintamenoihin laitettavaa yhden euron kolikkoa, se kuluu seuraavalla tavalla:
- 29 senttiä menee HUS:ille erikoissairaanhoitoa rahoittamaan
- 17 senttiä siitä menee perustason terveyspalveluihin, eli pitkälti terveyskeskuksiin
- 15 senttiä menee vanhusten koti- ja laitospalveluihin
- 14 senttiä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin
- 15 senttiä aikuissosiaalityön ja vammaisten palveluihin
- 6 senttiä konsernipalveluihin, hallintoon ja johdolle
- ja lopuksi 4 senttiä menee pelastuslaitokselle
Jos tätä katsoo menolajeittain, silloin jaetulla ykkössijalla on HUS (29 senttiä) rintarinnan henkilöstökulujen kanssa (29 senttiä). Niihin menee siis yhteensä 58 % Vaken budjetista.
Muita suuria eriä ovat asiakaspalvelujen osto (22 senttiä) ja muu palvelujen osto ( 11 senttiä), johon siis menee yhteensä 40 % budjetista. Loput erät (mm. järjestöavustukset ja tarvikkeiden hankinnat) ovat 2-4 % luokkaa.
Raha on tiukalla
Kaikkien hyvinvointialueiden talous on tiukalla. Tiukka talous on osa Sanna Marinin hallituksen tekemää soteuudistusta. Hyvinvointialueiden tehtävänä on tehostaa sotepalvelujen tuotantoa niin paljon, että ikääntyvä Suomi pystyy tarjoamaan riittävät ja tasavertaiset palvelut kaikille.
Väestön ikääntyminen ja tuottavassa työssä olevan ikäluokan osuuden pieneneminen tekee siitä vuosi vuodelta vaikeampaa. Hoivan tarve kasvaa samalla, kun resurssit pienenevät. Tämä on vaikea yhtälö, jonka ratkaisemiseksi soteuudistus tehtiin.
Lauri Kaira
31.1.2025