Ensimmäinen vuosi takana, ​toinen käynnistyy 

Hyvinvointialue aloittaa vuoden 2024  tiukassa
​ taloudellisessa tilanteessa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hoitanut nyt vuoden verran
sosiaali-, terveys-, seniori-, perhe-, vammais- ja pelastuspalveluita.

Näiden tehtävien siirto kaupungeilta sotealueelle on ollut jättimäinen
muutos sekä palvelujen käyttäjille että henkilökunnallemme.  Koko organisaatio on tehnyt parhaansa, että se sujuisi niukoista resursseista huolimatta mahdollisimman hyvin. Kyse on elintärkeistä palveluista, joihin suomalaisilla on oikeus.  

Muistan hyvin, miten haastavaa oli toteuttaa alkuvaiheen tärkein tavoite eli palvelujen turvallinen siirtymä uudelle organisaatiolle.  Henkilöstö- ja taloushallintomme teki yötä päivää töitä, jotta myös Helsingin tyyppinen  palkanmaksukaaos onnistuttiin välttämään.

Soteuudistus jätettiin alueiden tehtäväksi

Soteuudistuksen tavoitteet - kustannusten nousun hillitseminen ja
palvelujen turvaaminen ikääntyvässä Suomessa - ovat hyviä.

Jokainen kuitenkin tietää, ettei pelkkä hyvinvointialueiden
muodostaminen auta mitään.  Uusi hallintoporras ei lyhennä
hoitojonoja, poista hoitajapulaa eikä lisää vanhusten hoivapaikkojen
määrää. Nämä ovat kuitenkin ne ongelmat, jotka Suomessa pitää
ratkaista. Se ei ole helppoa. Suomen väestö ikääntyy, jolloin hoivan tarve
kasvaa samaan aikaan, kun työssäkäyvän ikäluokan osuus pienenee.

Tarpeet kasvavat, mutta resurssit eivät. Tämä on kovaa konkretiaa,
koska valtio päättää siitä, paljonko rahaa kukin hyvinvointialue saa
käyttöönsä. Sillä pitää pärjätä.

Sanna Marinin hallitus lupasi tehdä soteuudistuksen,  mutta jos  tarkkoja ollaan, se teki pikemminkin hallintouudistuksen  ja antoi soteuudistuksen perustamiensa hyvinvointialueiden tehtäväksi. 

Tehokkuus on on soteuudistuksen tavoite
 
Mitä siis tehdä? Vastaus on se, että meidän pitää saada jokaisella eurolla
enemmän aikaan.   Siksi olemme käynnistäneet uudistusohjelman, joka
lisää tuottavuutta 2 prosentilla vuodessa. 

Aluehallitus nimitti minut vetämään sekä uudistusohjelman tekoa että vuosittaisia budjetteja valmistelevaa talousarvio- ja suunnitelma-neuvottelukuntaa.  Esittelin neuvottelukunnan puheenjohtajana  talousarvioesityksen joulukuun aluevaltuustossa. 

​Uudistusohjelman ideana ei ole leikata palveluja, vaan muokata niitä niin, että saamme 98 sentillä aikaan sen, mikä edellisvuonna maksoi euron. Ja toistamme tämän jokaisena vuotena vuoteen 2030 asti. Tämä kaksi prosenttia vaikuttaa noin 26 miljoonaa euroa vuodessa.

Kokonaisuus on noin 300 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Kokonaisvaikutus on mittava, mutta me emme tee tätä kertarysäyksellä vaan asteittain, koska haluamme samaan aikaan pitää huolta sekä
henkilöstöstä että palveluista.

Rauhallinen tahti on tarpeen siksi, että meidän hyvinvointialuettamme ei  muodostettu  viidestätoista pikkukunnasta, vaan kahdesta, soten ennenkin tehokkaasti hoitaneesta kaupungista.  Kun pieniä kuntia laitetaan yhteen, niistä löytyy väkisinkin päällekkäisiä toimintoja ja palvelupisteitä, joita lakkauttamalla saa nopeita säästöjä. 

Vantaan ja Keravan kaupunkien kohdalla tilanne on toinen. 
Siksi tulevina vuosina tarvitaan sekä viisautta että välittämistä. Meidän pitää
oppia saamaan jokaisella eurolla enemmän aikaan: enemmän vaikuttavuutta ja enemmän hyvinvointia.

Vuoden 2024 budjetti 1,3 miljardia

Vuoden 2024  budjetti on sekä tiukka että alijäämäinen.   Budjetin menot ovat noin 1,3 miljardia euroa.  Vantaan kaupungin toimintamenot ovat vuonna 2024 noin miljardi euroa, eli alueen talous  on jo liki 30 % suurempi kuin Vantaan kaupungin.

Hyvinvointialueen budjetin alijäämä on 100,4 miljoonaa euroa.  
Jos olisimme kaupunki, tuo alijäämä katettaisiin ottamalla velkaa. 

Koska hyvinvointisalueen rahoitus tulee valtaosin valtiolta, niillä on oikeus  hakea valtiolta lisärahoitusta. Todennäköisesti hyvinvointialue yrittää hakea  sitä ja ellei sitä saada,  sitten pitää ottaa velkaa samaan tapaan kuin esimerkiksi Vantaan kaupunki tekee.

Mihin rahat kuluvat?

Mihin rahat kuluvat?  Jos tätä katsoo menolajeittain, kaksi asiaa on ylitse muiden: HUS:iin kuluu  29 % ja henkilöstökuluihin 28 prosenttia tuosta 1,3 miljardista eurosta.  Hyvinvointialue on yksi  HUS:in omistajista ja rahoittajista, ja HUS siis tuottaa tarvitsemamme erikoissairaanhoidon palvelut. Perusterveyden hoidon palvelut toteutamme itse.

Henkilöstö  (28 %) on meille tietysti kaikki kaikessa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella työskentelee vuonna 2024 yhteensä noin 5 650 sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen ammattilaista. Luku sisältää vakinaisten työntekijöiden lisäksi määräaikaiset, myös lyhyissä sijaisuuksissa työskentelevät. Henkilötyövuosia kertyy noin 4 910.

Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys ovat olleet jo pidempään huolestuttavalla tasolla. Avoinna oli budjettia  tehtäessä noin 370 tehtävää. 

Toimintamenoja voi tarkastella myös toimialoittain.  Siinäkin tarkastelussa HUS on ylitse muiden.  Jokaisesta toimintaeurostamme menee 29 senttiä HUS:ille, 15 senttiä perustason terveyspalveluihin,  15 senttiä vanhusten palveluihin, 14 senttiä lasten ja nuorten palveluihin, 14 senttiä aikuissosiaalityön ja vammaisten palveluihin,  9 senttiä yhteensä konsernipalveluille, johdolle, hallinnolle, it-yksikölle sekä  4 senttiä pelastuslaitokselle.  

Katso kaavakuva siitä, miten toimintaeuro käytetään.


Lauri Kaira 31.12.2023